Alueet

Taas muuttelen vuorokausirytmiä, maanantai-illasta öiksi suolakaivokselle.

Totta, jos olisi ollut sääennuste, niin olisi myös voinut jäädä kokonaan alas tömähtämättä.

Sivumennen sanoen, tuo ennustus oli tarkempi kuin monet sääennustukset. niinku.

Miksi ennuste meni näin pahasti pieleen?Pääsyyt liittyvät hallitsemattoman paluun fysiikkaan ja epävarmuuksiin: Kappaleen valtava nopeus ja kiertorata Avaruudessa oleva romu kiertää Maata noin 7,8 km/s (n. 28 000 km/h) matalalla kiertoradalla. Yhden kierroksen aika on tyypillisesti 90–100 minuuttia. → Jo muutaman minuutin virhe paluuajassa siirtää putoamispaikkaa tuhansia kilometrejä Maan pinnalla (yksi kierros kattaa n. 40 000 km maapallon ympäri). → Kun epävarmuus on esim. ± 48 minuuttia (kuten tässä tapauksessa loppuvaiheessa EU SST:n ennusteessa), se tarkoittaa käytännössä puolta maapalloa tai enemmän mahdollista aluetta pitkin kiertorataa. Ilmakehän yläosan tiheyden vaihtelu Ilmakehän tiheys 100–200 km korkeudessa vaihtelee voimakkaasti aurinkoaktiviteetin, geomagneettisten myrskyjen ja jopa Maan päivä-/yöpuolen lämpötilaerosta johtuen. Pieni muutos tiheydessä muuttaa ilmanvastusta (drag) dramaattisesti → hidastuminen ja paluuaika muuttuvat nopeasti. Tämä on suurin yksittäinen epävarmuuden lähde hallitsemattomissa paluissa. Kappaleen asento ja muoto Raketin vaihe pyörii ja heiluu satunnaisesti (tumbling), joten ilmanvastus vaihtelee jatkuvasti. Ei tiedetä tarkkaa massajakaumaa, pintamateriaaleja tai orientaatiota → mallit eivät pysty simuloimaan hidastumista tarkasti. Ennusteen parantuminen lopussa Mitä lähempänä paluuta, sitä paremmin radar- ja optiset havainnot tarkentavat kiertorataa. Tässä tapauksessa loppuennuste (Space-Track / EU SST) oli ±1 tunti tai vähemmän, ja lopullinen paluuaika oli noin klo 14.39 Suomen aikaa (todellinen ± minuutti). Mutta aiemmat ennusteet (tunteja tai päiviä ennen) olivat paljon epätarkempia, jolloin Eurooppa oli vielä "mahdollisella radalla".

POTIKKAREMPPA 2 Tein tuossa sitten mittailuja potikan kanssa ja aivan outoja mittatuloksia toisen pään ja keskiulostulon välillä. Arvot heittelivät miten sattui ja vaikka potikan akseliin ei koskenut, arvot ajelehtivat. Toisesta päästä mitattuna toimi kuten pitikin. Nyt sitten sain ronkittua potikan kokonaan pois ja kun nyt mittasin, niin arvot vaihtelivat nyt 20M sisällä. Potikka on siis 2,2M ja mittaukset toisesta päästä sitten menivätkin kuten pitikin. Jotain katalaa potikalle on päässyt tapahtumaan. Mittaus pin3 ja hiiliradan alusta antoi tulokseksi n. 4M. Tämä tarkoittaa sitä, että juotoskorvan ja hiiliradan välisessä liitoksessa tapahtunut jotain. Silminnähtävää runsasta korroosiota tapahtunut mystisesti juotoskorvissa ja niiden niiteissä, jokin elektrolyyttinen korroosio fluxin kanssa tuossa tapahtunut. Täytyy tuo uusi potikka putsata ipalla noilta kohdin. Kuvassa oleva ylimääräin juotoskorva pikaliimakokeilussa, mutta eipä tuo tarttunut.  Alla uusi potikka kokeilussa ja tässä mittaukset osoittivat toimivuutta. Väliulosoton rakentelen uusiksi, nyt porasin kaksi 0,8 reikää ja niiden läpi kytkentälangan lenkki ja tinaus korvakkeeseen potikan sisäpuolella. Viimeistely jäykäksi vielä epoksilla, joka tarttuu pertinax levyyn (fenolihartsi).  Kuvan vasemmassa potikassa (näkyy huonosti) aiemmin tehty väliulosotto, mutta tuollaisena se tulee hyvin lähelle runkoa, ellei suoraan jo kontaktiin. Uusimmassa yrityksessä korvake tulee samalle puolelle levyä kuin nuo kolme muutakin (kuten edellisessäkin versiossa). Huomaa tuo korroosio oikealla myös potikan suojakopassa, juotoskorvien aukon yläpuolella. Uusi korvake nyt kiinnitettynä ja hopeamaalilla käsiteltynä. Huomenna maali rapsutellaan haluttuun kohtaan.   Takapuolelle tuohon knöölin päälle vielä epoksitäplä tueksi ja eristeeksi. Epoksia myös sisäpuolelle sopiviin kohtiin. 

Brittiläinen turisti lämmitti campingautoaan briketeillä Itävallan Zillerinlaaksossa. Koska auto savutti ulos, ohikulkija soitti hätäkeskukseen. Palokunta purki uunin autosta ulos. Orf.at:n juttu.